Miten re­ser­vi­mark­ki­nat toimivat Suomessa?

Suomen sähköverkko tarvitsee jatkuvaa tasapainon ylläpitoa, jotta sähköjärjestelmä toimii luotettavasti. Tässä artikkelissa perehdymme siihen, kuinka sähköverkon tasapainoa hallitaan markkinapohjaisilla ratkaisuilla, jotka mahdollistavat tehokkaan ja joustavan sähköjärjestelmän. Selvitämme järjestelmän toimintaperiaatteet, erilaiset tehonsäätömekanismit ja siihen osallistumisen edellytykset. Tarkastelemme myös, millaisia taloudellisia mahdollisuuksia tällainen osallistuminen voi tarjota yrityksille. Solves energiaratkaisujen asiantuntijana auttaa ymmärtämään, miten nämä markkinamekanismit toimivat ja kuinka niistä voi hyötyä.

Mitä reservimarkkinat ovat ja miksi ne ovat tärkeitä Suomessa?

Reservimarkkinat ovat olennainen osa Suomen sähköjärjestelmän toimintaa. Ne mahdollistavat sähköverkon taajuuden pitämisen vakiona (50 Hz), mikä on kriittistä verkon toiminnalle ja sähkölaitteiden toimivuudelle. Sähköverkon tasapaino tarkoittaa sitä, että kulutuksen ja tuotannon on oltava joka hetki yhtä suuria – reservit ovat juuri tämän tasapainon varmistamista varten.

Suomessa reservimarkkinoiden toiminnasta vastaa kantaverkkoyhtiö Fingrid. Se hankkii reservituotteita markkinaehtoisesti erilaisilta toimijoilta. Reservimarkkinoiden tarpeellisuus korostuu erityisesti Suomen kaltaisessa maassa, jossa:

• Sähköverkko on osa laajempaa pohjoismaista verkkoa
• Uusiutuvan energian osuus kasvaa jatkuvasti (erityisesti tuulivoima)
• Säätilariippuvainen energiantuotanto asettaa haasteita verkkojen hallinnalle
• Pohjoiset olosuhteet aiheuttavat kulutuspiikkejä talvisin

Keskeisiä käsitteitä ovat tehoreservit, joilla tarkoitetaan nopeasti käyttöön otettavaa sähköntuotanto- tai kulutuksen joustokapasiteettia, sekä säätösähkömarkkinat, joilla käydään kauppaa sähköntuotannon ja -kulutuksen säätökapasiteetista tuntitasolla. Reservimarkkinat takaavat, että sähköjärjestelmä pysyy toimintakunnossa myös häiriötilanteissa.

Miten eri reservilajit eroavat toisistaan?

Suomen sähköjärjestelmässä on käytössä useita erityyppisiä reservejä, jotka eroavat toisistaan aktivointinopeuden, käyttötarkoituksen ja korvausperusteiden osalta. Taajuusohjatut reservit reagoivat automaattisesti taajuuden muutoksiin, kun taas manuaaliset reservit aktivoidaan erikseen tarvittaessa.

Taajuusohjatut reservit toimivat automaattisesti reagoiden verkon taajuuden muutoksiin ja ovat ensisijainen keino verkon tasapainottamisessa. Automaattiset ja manuaaliset säätöreservit (aFRR ja mFRR) täydentävät nopeita reservejä pidemmällä aikavälillä. Strategiset reservit ovat puolestaan viimeinen turvaverkko, jolla varmistetaan sähkön riittävyys äärimmäisissä kulutustilanteissa tai suurhäiriöissä.

Kuka voi osallistua reservimarkkinoille Suomessa?

Reservimarkkinoille osallistuminen on avointa kaikille toimijoille, jotka täyttävät tekniset ja taloudelliset edellytykset. Osallistuminen edellyttää sopimusta Fingridin kanssa sekä onnistunutta säätökoetta, jolla osoitetaan kapasiteetin tekninen kyky toteuttaa säätöjä vaaditussa ajassa.

Keskeisiä vaatimuksia ovat:

• Reaaliaikainen tiedonvaihto Fingridin kanssa
• Säätöominaisuuksien todentaminen testauksella
• Riittävä kapasiteetti (reservilajista riippuen)
• Kyky toimittaa säätöä vaaditulla aktivointinopeudella

Markkinoilla toimivat monenlaiset osapuolet:

• Sähköntuottajat – voimalaitokset, jotka voivat joustaa tuotannossaan
• Teollisuuslaitokset – yritykset, jotka voivat joustaa kulutuksessaan
• Aggregaattorit – toimijat, jotka yhdistävät pieniä joustokohteita suuremmiksi kokonaisuuksiksi
• Energiayhteisöt – paikalliset yhteisöt, jotka voivat tarjota joustoa
• Sähkövarastojen omistajat – akustoja tai muita varastointiratkaisuja hallinnoivat tahot

Uusimpana kehityksenä markkinoille on tullut itsenäisten aggregaattoreiden mahdollisuus osallistua, mikä avaa markkinan myös niille toimijoille, jotka eivät itse ole sähkön tuottajia tai suuria kuluttajia.

Miten reservimarkkinoilla tehdään tarjouksia?

Reservimarkkinoilla tarjousten tekeminen noudattaa markkinalajista riippuen hieman erilaisia käytäntöjä, mutta perusperiaatteet ovat samankaltaisia. Tarjousprosessi alkaa kapasiteetin tunnistamisesta ja päättyy mahdollisen tarjouksen aktivointiin.

Reservimarkkinoiden tarjousprosessi etenee tyypillisesti näin:

1. Reservitoimittaja tunnistaa joustavan kapasiteettinsa
2. Tarjouksen laatiminen (hinta, määrä, käytettävyysaika)
3. Tarjouksen jättäminen Fingridin markkinajärjestelmään
4. Tarjousten käsittely ja hyväksyminen hintajärjestyksessä
5. Aktivointikäskyn vastaanottaminen tarvittaessa
6. Säädön toteutus ja todentaminen

Hinnanmuodostus on läpinäkyvää ja perustuu pääosin tarjouskilpailuun. Esimerkiksi taajuusohjatuissa reserveissä käytetään marginaalihinnoittelua, jossa kaikille hyväksytyille tarjouksille maksetaan sama, kalleimman hyväksytyn tarjouksen määrittelemä hinta. Säätösähkömarkkinoilla puolestaan noudatetaan pay-as-bid -periaatetta, jossa jokaiselle aktivoidulle tarjoukselle maksetaan sen oma hinta.

Menestyksekäs tarjousstrategia edellyttää markkinoiden seurantaa, hintojen ennakointia ja oman joustokapasiteetin ominaisuuksien tarkkaa tuntemista. Älykkäät energiaratkaisut, kuten Solvesin toimittamat järjestelmät, voivat auttaa optimoimaan joustoresurssien käyttöä ja tarjousten ajoittamista.

Mitä hyötyä reservimarkkinoille osallistumisesta on yrityksille?

Reservimarkkinoille osallistuminen avaa yrityksille mahdollisuuden uusiin ansaintamalleihin jo olemassa olevilla resursseilla. Osallistumalla reservimarkkinoille yritys voi saada lisätuloja tuotanto- tai kulutuskapasiteetista, jota voidaan joustavasti säätää.

Keskeisiä taloudellisia hyötyjä ovat:

• Kapasiteettikorvaukset pelkästä valmiudesta
• Energiakorvaukset toteutuneista säädöistä
• Energiakustannusten optimointi kulutuksen ajoittamisella
• Investointien parempi tuotto sähköjärjestelmien monipuolisemmalla hyödyntämisellä

Menestyksekästä reservimarkkinaosallistumista on nähty esimerkiksi teollisuusyrityksissä, jotka voivat hetkellisesti joustaa prosesseissaan, sekä kiinteistöomistajissa, jotka hyödyntävät rakennusten lämpökapasiteettia tai sähkövarastoja. Joustavan sähkönkulutuksen merkitys kasvaa entisestään uusiutuvan energian osuuden kasvaessa.

Yritykset voivat myös hyödyntää reservimarkkinoille osallistumista osana kestävän kehityksen strategiaa, sillä se tukee vihreää siirtymää mahdollistaen uusiutuvan energian suuremman osuuden verkossa.

Reservimarkkinoiden tulevaisuus ja mahdollisuudet Suomessa

Reservimarkkinoiden merkitys Suomen energiajärjestelmässä kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Uusiutuvan energian lisääntyminen ja säästä riippuvaisen tuotannon osuuden kasvu lisäävät tarvetta joustavalle säätökapasiteetille. Samalla markkinoilla nähdään merkittävää kehitystä:

• Markkinoiden integroituminen eurooppalaisiin reservimarkkinoihin
• Automaation lisääntyminen säätöjen toteutuksessa
• Uudet teknologiat kuten virtuaalivoimalaitokset ja akkuvarastot
• Pienempien toimijoiden helpompi markkinoillepääsy aggregaattorien kautta

Sääntelyn osalta nähdään kehitystä, joka pyrkii standardoimaan markkinoita ja helpottamaan osallistumista. Jouston arvon odotetaan kasvavan energiajärjestelmän muuttuessa, mikä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Solvesin kaltaiset energiaratkaisujen asiantuntijat voivat auttaa yrityksiä ja kiinteistönomistajia tunnistamaan oman joustopotentiaalinsa ja rakentamaan järjestelmiä, jotka mahdollistavat reservimarkkinoille osallistumisen. Älykkäät ohjausjärjestelmät, mittarointi ja automaatio ovat avainasemassa, kun tavoitellaan optimaalista hyötyä reservimarkkinoilta. Olemme apunasi, kun haluat selvittää kiinteistösi tai yrityksesi mahdollisuudet osallistua tulevaisuuden energiamarkkinoille.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Energiatehokas taloyhtiö? Lämmin vesi ja lämmitys putkistoremontilla ja maalämmöllä
• Ilma-vesilämpöpumppujen hyödyntäminen ravintoloissa ja hotelleissa
• Lämmitysputkistojen saneeraus ja energiaremontti taloyhtiölle –
• Mitä ovat aurinkopaneelit ja miten ne toimivat?
• 5 yleisintä kysymystä talon lämmitysjärjestelmien uusimisesta