Ilma-vesilämpöpumppu on hyvä ratkaisu silloin, kun maalämpöjärjestelmän asentamien ei ole mahdollista tai kun maalämpöinvestointi olisi aloituskustannukseltaan energiantarpeeseen nähden suuri. Ilma-veslilämpöjärjestelmä asennetaan siis yleensä kohteisiin, joihin ei kannata tai joihin ei voi asentaa maalämpöjärjestelmää.

Investointina ilma-vesilämpö on yleensä maalämpöä halvempi, mutta investointiero riippuu monesta asiasta. Suuremmissa (yli 160 m2, kokonaisenergiankulutus yli 30 000 kWh/vuosi) omakotitaloissa maalämpö on usein kustannustehokkaampi vaihtoehto, mutta vertailu on aina tehtävä kohdekohtaisesti. Esimerkiksi valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan nettisivuilta löytyy pientalon lämmitystapojen vertailulaskuri, jota voi käyttää maalämpöjärjestelmän ja ilma-vesilämpöjärjestelmän väliseen vertailuun.

Aina ei ole tarve vaihtaa vanhaa järjestelmää kokonaan, vaan ilma-vesilämpöpumppu voidaan myös kytkeä hybridikäyttöön esimerkiksi olemassa olevan öljylämmityksen tueksi. Tällöin öljykattila lämmittää talon kylmimmillä keleillä ja tukee aina tarvittaessa ilma-vesilämpöpumppua.

Voit lukea vinkkejä lämmitysjärjestelmän valintaan artikkelistamme Ilma-vesilämpöjärjestelmä: Vinkkejä käyttöön ja hankintaan.

Lähtökohtana sopivaa mitoitusta laskettaessa on rakennuksen vuotuinen energiankulutus sekä huipputehontarve lämmityksessä ja lämpimän käyttöveden tuottamisessa. Laskennassa täytyy huomioida sekä pääasiallinen lämmöntuottotapa, että sen ohella käytetyt muut lämmönlähteet (esimerkiksi tulisijat tai ilmalämpöpumput). Näiden tietojen selville saamiseksi myyjä kyselee esimerkiksi vuotuista öljyn- ja/tai polttopuun kulutustasi ja lämmitystottumuksiasi. On tärkeää, että myyjä saa mitoitusta varten aidot, oikeat ja toteutuneet tiedot, sillä väärät, vaillinaiset tai virheelliset lukemat voivat vaikuttaa hyvinkin paljon pumpusta saataviin säästöihin.

Jos valitaan ilma-vesilämpöpumppu, joka on teholtaan kohteeseen liian pieni, voi sähkövastuksen käytön osuus vuotuisessa käytössä nousta tarpeettoman suureksi, vaikka itse laitteen hyötysuhde olisikin korkea. Liian suuritehoisen laitteen valitseminen taas aiheuttaa ”pätkäkäyntiä” (huonelämpötila nousee nopeasti korkeaksi ja laite tasaa lämpötilaa pitämällä taukoa lämmittämisestä), jonka seurauksena pumpun hyötysuhde laskee ja käyttöikä voi lyhentyä.

Kaikkein kylmimmillä keleillä ilma-vesilämpöpumppu sammuttaa itsensä. Siksi pumpun sähkövastuksen tai varalämmönlähteen on oltava teholtaan vähintään yhtä suuri kuin rakennuksen suurin lämmitys- ja käyttöveden keskimääräinen tehonkulutus.

Lähes kaikilla ilmalämpöpumppuvalmistajilla on olemassa laskureita omien tuotteidensa mitoittamiseen. Asiantunteva myyjä osaa tehdä laskelmat oikean laitteen valitsemiseksi ja perustella näkemyksensä. Pyydä aina mitoituslaskelma nähtäväksi.

Ilma-vesilämpöpumppu (IVLP) ottaa lämmitysenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Samalla se lämmittää käyttöveden.

Ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikkö kerää ulkoilman lämpöenergiaa kierrättämällä ulkoilmaa höyrystimen läpi. Kylmäaineen olomuoto muuttuu ulkoyksikön höyrystinkennossa nesteestä höyryksi. Höyrystyvä kylmäaine sitoo itseensä suuren määrän lämpöenergiaa ulkoilmasta. Ulkoyksikössä oleva kompressori puristaa kaasuksi muuttuneen kylmäaineen korkeampaan paineeseen, ja kaasua kuumenee entisestään. Tämä kuuma kaasu ohjataan sisäyksikössä sijaitsevaan lauhduttimeen.

Sisäyksikössä kuuma kaasuna oleva kylmäaine lauhdutetaan takaisin nesteeksi. Prosessissa kylämaine luovuttaa valtavasti lämpöenergiaa lämmitysverkossa kiertävään veteen. Tämä lauhduttimelta lähtevä lämmin vesi ohjataan vaihtoventtiilin avulla tarpeen mukaan joko kiinteistön tai käyttöveden lämmittämiseen.

Video: https://youtu.be/lancxISPBWc

Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämmitysenergiansa ulkoilmasta, mutta toimiakseen pumppu tarvitsee sähköä. Laitteen hyötysuhde kertoo tarvittavan sähköenergian ja sen avulla tuotettavan lämpöenergian suhteen. Hyötysuhde ilmoitetaan joko hetkellisenä hyötysuhteena COP tai koko lämmityskauden hyötysuhteena SCOP. Esimerkiksi jos laitteen hyötysuhteeksi ilmoitetaan 3, tarkoittaa se, että yhdellä kWh:lla sähköenergiaa laite tuottaa 3 kWh lämpöenergiaa.

Ilma-vesilämpöjärjestelmä on melko huoleton ylläpidettävä eikä se vaadi juurikaan huoltoa. Tarkista kuitenkin säännöllisesti, että vesisuodatin on puhdas ja ettei lämmitysjärjestelmän vedenpaine laske liikaa.

Normaaliin käyttöön kuuluu tarkkailla, että mikään paikka ei tiputa vettä ja että lämpö kiertää lämmitysverkostossa tasaisesti. Jos ulkoyksikön alle tai kennoihin kertyy roskia, on ne hyvä poistaa.

Useimmissa ilma-vesilämpöpumpuissa on nykyään mahdollisuus myös etäohjaukseen. Etäohjauksen ansiosta voit seurata ja säätää kotisi lämpötilaa kännykällä. Voit siis esimerkiksi laskea lämpötilaa poissa ollessasi ja nostaa sen takaisin, kun olet saapumassa kotiin.

Ilmavesilämpöpumpun hinta asennettuna on keskimäärin 12 000 – 14 000 €. Hinta koostuu vanhan järjestelmän pois purkamisesta sekä uuden järjestelmän hankinnasta ja asentamisesta.

Pientalon öljylämmityksen korvaamiseen ilma vesilämpöjärjestelmällä voi saada avustusta tai vaihtoehtoisesti tehdä kotitalousvähennyksen ansio- tai pääomatulojen verosta investoinnin työn osuudesta.

Avustusta öljylämmityksestä luopumiseen voi hakea ELY-keskuksesta, energia-avustusta ja korjausavustusta Asumisen rahoitus- ja kehityskeskus ARA:sta ja korotettua kotitalousvähennystä verottajalta. Eri avustusmuodoista saa lisätietoa tukia myöntävien tahojen tai esimerkiksi valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan nettisivuilta.