Paras ilmalämpöpumppu on se, joka vastaa sinun tarpeitasi parhaiten. Monella merkillä on hyviä laitteita. ”Lippulaivamalleissa” on yleensä korkean hyötysuhteen lisäksi etuina esimerkiksi edullisempiin vaihtoehtoihin verrattuna enemmän automatiikkaa puhallussuunnalle tai vaikkapa takkatoiminto. Niissä voi olla myös tehokkaampi ilmanpuhdistus, jolloin laite poistaa tai neutralisoi bakteereja, viruksia, homeitiöitä ja allergeenejä. Myös ”seuraavaksi parhaat” pumput ovat erittäin tehokkaita.

Joskus lämpöpumpun valinnan voi ratkaista myös sisäyksikölle käytettävissä oleva tila (markkinoilta löytyy matalia ja kapeampia versioita sekä myös lattia- ja kattomalleja). Oikean pumpun valintaan vaikuttavat myös mm. asunnon tai mökin koko ja lämmitystarve. Joskus värillä on väliä ja ei sekään väärin ole.

Ilmalämpöpumpun sisäyksikköä ei kannata asentaa makuuhuoneeseen, sohvan yläpuolelle tai muuhun paikkaan, jossa oleskellaan jatkuvasti. Pumppu kannattaa asentaa mieluummin suureen kuin pieneen tilaan, jotta pumppu kierrättää mahdollisimman suurta ilmamassaa. Keskeiseltä paikalta lämmitetty tai jäähdytetty ilma pääsee jakaantumaan koko huoneistoon. Jos talossa on takka, ilmalämpöpumppu kannattaa asentaa paikkaan, jossa saadaan hyödynnettyä takan tuoma lämpö kierrättämällä takan lämmittämää ilmaa. Myös siisti asennus on tärkeää, eli ei kannata valita sentilleen paikkaa toiminnan vuoksi, jos seurauksena on esimerkiksi häiritsevästi näkyville jäävät kourut. Kun sisäyksikkö sijoitetaan ulkoseinää vasten, päästään lyhyempiin putkivetoihin ja vältytään putkien koteloinneilta sisäpuolella. Asennuspaikkaa valitessa kannatta myös muistaa, että laitetta on päästävä huoltamaan: suodattimen imurointi olisi hyvä tehdä muutaman viikon välien.

Yksi ilmalämpöpumppu on jo hyvä apu talon lämmitykseen. Isompaan tai monikerroksiseen rakennukseen voi soveltua myös ”multisplit”, joka koostuu yhdestä ulkoyksiköstä ja kahdesta tai useammasta sisäyksiköstä.

Kaksi erillistä ilmalämpöpumppua voi olla myös hyvä valinta suuriin kohteisiin.

Oman tarpeen mukaan.

Vinkkejä ilmalämpöpumpun valintaan löydät artikkelistamme Huomioi ainakin nämä asiat, kun olet hankkimassa ilmalämpöpumppua.

Ilmalämpöpumpun toiminta perustuu kylmäaineen ja kompressorin toimintaan. Ilmalämpöpumpussa on kaksi osaa: ulkoyksikkö ja sisäyksikkö. Näiden välillä kiertää kylmäaine suljetussa piirissä. Lämmityskäytössä ulkoyksikön kenno sitoo lämpöä itseensä ja syntynyt lämpö siirretään kompressorin avulla sisäyksikköön ja edelleen sisäilmaan.

Vastaavasti viilennyskäytössä järjestelmä toimii käänteisesti, jolloin kennojen kylmäaine sitoo itseensä lämpöä. Kylmäaineeseen sidottu lämpöenergia poistuu ulkoyksikön kautta ulos ja samalla kylmä ilma virtaa sisäyksikön kautta sisäilmaan.

COP = Coefficient Of Performance = Hyötysuhde = Kuinka monta kW (kilowattia) lämpöä saadaan tehtyä yhdellä kW:lla sähköä. Esim. COP 5 tarkoittaa, että yhdellä kilowatilla sähköä tuotetaan 5 kW lämpöä. COP heikkenee sitä mukaa kun ulkoilma kylmenee.

SCOP = seasonal coefficient of performance = lämmityskauden laskennallinen hyötysuhde. Se kertoo lämpöpumpun hyötysuhteen (COP) suhteutettuna vuodenaikoihin ja täten lämpötilan muutoksiin.

Eipä juuri. Laitteen oikea sijoitus on tärkeää: hiljaisinkin kone on äänekäs, jos se on sängyn vieressä. Säännöllinen huolto ja puhdistus vaikuttavat käyntiääneen.

Maatelineelle asennettuna koneen ääni jää usein hiljaisemmaksi kuin seinäasennuksessa. Seinätelineelle asennettaessa voidaan myös tarvittaessa käyttää parempia värinänvaimentimia ja saada ääntä näin hiljaisemmaksi.

Kun ilmalämpöpumppu on kytketty WiFiin, pystyt tarkkailemaan ja säätämään laitteen toimintaa ja tilan lämpötilaa, vaikka et itse olisi paikalla. Pystyt esimerkiksi joustavasti alentamaan lämpötilaa silloin kun et ole kotona ja säätämään lämmityksen taas normaaliasetukselle, kun olet palaamassa kotiin. Mökille mennessäsi pystyt laittamaan lämmityksen päälle jo ennen saapumistasi ja sinun ei tarvitse mennä kylmään mökkiin.

Nykyaikaisilla järjestelmillä ja sovelluksilla koko rakennuksen lämmitys- ja muita järjestelmiä voidaan hallita kännykän kautta.

Veden valuminen ulkoyksiköstä on normaalia.

Lämmittäessä ulkoyksikkö on ulkoilmaa kylmempi ja menee siksi huurteeseen. Lämpötilan laskiessa huurretta kerääntyy enemmän ja laite sulattaa aika ajoin muodostuvan huurteen/jään pois hyödyntämällä sisäilman lämpöenergiaa. Varsinkin syksyn keleillä ilmankosteus on suuri ja huurtuminen voimistuu. Sulatusjakson aikana sulamisvesi tulee ulkoyksikön pohjassa olevista aukoista. Veden määrä voi olla isokin, jos ilmalämpöpumppu tekee paljon töitä eikä siitä tarvitse olla huolissaan. Joissakin lähteissä on mainittu, että vettä saattaa muodostua jopa 10 l/päivä, mutta määrät vaihtelevat kovasti kelin ja pumpun toiminnan mukaan, eikä veden määrälle ole olemassa mitään vakiota tai raja-arvoa.

Yleensä ulkoyksikön vieressä oleva letku on kondenssivesiletku. Laitteen jäähdyttäessä sisäilmaa on sisäyksikön kenno sisäilmaa kylmempi ja siihen muodostuu lauhdetta. Se johdetaan tuota lauhdeputkea pitkin ulos. Sama asia kuin ilmaa lämmitettäessä, mutta toisin päin, koska kesällä jäähdyttäessä sisäyksikkö on kylmä.

Maahan. Maaperän ja sateen vesimäärä on omaa luokkaansa verrattuna ILP:n vesimäärään. Tärkeintä on, että rakenteet eivät kärsi.

Laitteen alla voi käyttää esim. laastipaljua tai lisävarusteena saatavaa ohjaavaa lippaa, jos asia huolettaa.

Kyllä. Sisäyksikön suodattimet täytyy käyttäjän imuroida riittävän usein. Omalle laitteelle oikea imurointiväli selviää seuraamalla tilannetta. Yleensä puhutaan joistakin viikoista tai parista kuukaudesta. Kirjoittajalla tuppaa unohtumaan, mutta kyllä niitä useamman kerran vuoteen tulee imuroitua.

Sitten sananen ammattilaisen tekemästä huollosta: Jos pumppu oireilee ja on vielä korjauskelpoinen (= ei vanha), huolto voi tulla kyseeseen. Ilmalämpöpumpun säännöllinen ja oikein tehty huolto edistää kodin yleistä viihtyvyyttä, pidentää laitteen käyttöikää, pienentää energiankulutusta sekä parantaa laitteen käyttövarmuutta ja -turvallisuutta. Ilmalämpöpumppu olisi hyvä huoltaa perusteellisemmin kahden vuoden välein. Esimerkiksi keittiön läheisyyteen sijoitetussa laitteessa rasvaa saattaa olla lämpöpinnoissa useammankin leivän tarpeeseen, jolloin ammattilaisen tekemä perusteellinen pesu on järkevää, sillä likainen lämpöpinta ei siirrä lämpöä. Toiset tilaavat perushuollon vuosittain, koska haluavat varmistua kaiken olevan kunnossa ja lämpöpumppu toimivan parhaalla mahdollisella teholla.

Lue lisää ilmalämpöpumpun huollosta artikkelistamme Ilmalämpöpumpun toiminta ja huolto – Mitä jokaisen ilmalämpöpumpun omistajan tulisi tietää?

Ei lisätä ennen kuin selviää, onko kylmäainetta kadonnut ja jos on kadonnut niin miksi. Kylmäainekierto on suljettu kierto ja sen lisäksi että pelkkä lisääminen ei pyhätöntä viikkoa lämmitä, ongelmaa korjaamatta ja tiiveyttä tarkistamatta lisääminen ei ole sallittua. Vuotaessaan kylmäaine rasittaa ympäristöä ja myös siksi mahdolliset vuodot on korjattava.

Jossain puhuttu jopa 15 vuoden käyttöiästä. Valmistajat myöntävät laitteille 3-5 vuoden takuun, joten taitavat uskoa niiden kestoon.

Suurin osa asentamistamme pumpuista menee kohteisiin, joissa ei entuudestaan ole ilmalämpöpumppua. Karkeasti arvioituna vain joka kymmenes kohde on vaihtokohde ja nämä vaihdettavat laitteet ovat olleet keskimäärin noin 15 vuotta vanhoja. Useimmat niistä vieläpä toimivat. Tämä kielii siitä, että verrattain kestäviä laitteita ovat.

Ei tarvitse. Ulkoyksikkö on suunniteltu ulos.

Tiukka kotelointi heikentää ilman kieroa kennon läpi ja siten huonontaa tehokkuutta. Jos esimerkiksi esteettisistä syistä haluaa, niin ulkoyksikön voi kyllä koteloida, kunhan sen tekee oikein.

Asennamme suurimman osan ilmalämpöpumpuista vetämällä sähköt keskukselta omaan ryhmään. Toinen suosittu tapa on käyttää tarpeetonta tai vähän kuormitettua ulkopistorasian syöttöä.

Sähköjä on aikojen saatossa vedetty taloihin monin tavoin, ja sen lisäksi että asennuksen laillisuus, sulakkeen ja johdinten koko jne. pitää tarkistaa, pitää myös arvioida voiko kyseistä ryhmää kuormittaa lisää.