Maalämpö sopii erityisen hyvin kohteisiin, joissa lämmitysenergian tarve on suuri. Se on hyvä vaihtoehto niin omakotitaloihin kuin julkisiin rakennuksiin ja asunto-osakeyhtiöihinkin.

Maalämmön kannattavuus on sitä parempi, mitä suurempi kiinteistö on. Omakotitaloista puhuttaessa maalämpö kannattaa yleensä parhaiten yli 160 neliöisissä omakotitaloissa, joiden vuotuinen kokonaisenergiankulutus on yli 30 000 kWh. Pienemmissä omakotitaloissa ilma-vesilämpö on usein kustannustehokkaampi vaihtoehto, mutta vertailu on aina tehtävä kohdekohtaisesti. Esimerkiksi valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan nettisivuilta löytyy pientalon lämmitystapojen vertailulaskuri, jota voi käyttää maalämpöjärjestelmän ja ilma-vesilämpöjärjestelmän väliseen vertailuun.

Maalämpöjärjestelmän käyttö asennuksen jälkeen on hyvinkin huoletonta: kun maalämpöpumppu on asennettu ja asetukset saatu kohdilleen, ei järjestelmä normaalioloissa vaadi lisätyötä eikä huoltoa. Lämmitys- ja keruupiireissä on suodattimia, jotka olisi hyvä puhdistaa tarpeen vaatiessa.

Maalämpöjärjestelmän perustamiskustannukset koostuvat

• vanhan järjestelmän purkamisesta
• uuden maalämpöpumpun hinnasta sekä sen ja putkistojen asennuskustannuksista
• maalämpökaivon poraamisesta.

Jos kohteessa on jo vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, ovat maalämpöjärjestelmän perustamiskustannukset omakotitalossa yleensä 20 000 €:n luokkaa. Tämä on kuitenkin vain karkea arvio ja hinta vaihtelee paljonkin kohteen mukaan. Kodin maalämpöremontissa työn osuudesta saa kotitalousvähennystä ja öljylämmityksestä luopumiseen voi hakea energia avustusta. Voit hakea vain toista, ja yleensä maalämpöjärjestelmään siirryttäessä kannattaa hakea kotitalousvähennystä, koska työn osuus on maalämpöremontissa suuri.

Taloyhtiöille ja muille isoille kiinteistöille tarvitaan paitsi suuremmat ja tehokkaammat laitteistot, myös suurempi määrä lämmönkeruuputkistoa (eli usein enemmän porakaivoja). Tämä luonnollisesti nostaa aloituskustannuksia, mutta vastaavasti myös säästöä lämmityskustannuksissa syntyy ripeämmässä tahdissa.

Maalämpö on kustannustehokkaampi lämmitysmuoto kuin esimerkiksi öljy- tai suorasähkölämmitys. Alkusijoituksen jälkeen sen käyttökustannukset muodostuvat prosessiin käytettävän sähkön kustannuksista eikä muita kuluja peruskäytössä synny.

Maalämpöjärjestelmän keräämä energia on maaperään varastoitunutta auringon energiaa, mutta sen talteen keräämiseen tarvitaan sähköä. Tyypillisesti maalämpöjärjestelmän lämpökertoimen keskiarvo vuositasolla on noin kolme. Se tarkoittaa, että yhdellä kWh:lla sähköenergiaa saadaan tuotettua 3 kWh lämpöenergiaa. Kääntäen voidaan siis ajatella, että maalämpöpumpulla tuotetun lämmön hinta on noin kolmannes suoralla sähköllä tuotetun lämmön hinnasta.

Maalämpö on maaperään varastoitunutta uusiutuvaa energiaa, josta suurin osa on peräisin auringosta ja pieni osa on maapallon sisältä kumpuavaa lämpöä. Tyypillisesti maalämpöjärjestelmän käyttämä lämpö kerätään talteen porakaivoon asetetun keruuputkiston avulla. Keruuputkiston asentaminen myös vaakatasoon esimerkiksi pellolle tai veteen on mahdollista. Maalämpökaivon porauksilla on tällä hetkellä kova kysyntä, mikä heijastuu niiden hintaan ja saatavuuteen. Tästä johtuen vesistöön tai vaakatasoon asentaminen on oikein hyvä ja taloudellisesti kannattava vaihtoehto, jos asennuspaikka sen sallii.

U-mallisen keruuputkiston sisällä kiertää lämmönkeruuneste, joka kerää itseensä lämpöenergiaa maan sisältä. Putkistossa kiertävä neste lämpenee muutamalla asteella. Kun neste kiertää putkistosta takaisin lämpöpumppuun, lämpöpumppu hyödyntää keruunesteeseen varastoituneen lämmön ja lämmittää sillä vettä. Lämmitetty vesi varastoidaan eli puskuroidaan lämpöeristettyihin varaajiin ja hyödynnetään kiinteistön lämmitysverkoston ja käyttöveden lämmittämiseen.

Ennen aloittamista täytyy keruuputkiston asentamiseen hankkia tarvittavat luvat. Oman kunnan määräykset ja toimintatavat voi tarkistaa kunnan nettisivuilta ja rakennusvalvonnasta.

Kun lupa on kunnossa ja maalämpökaupat sovittu, porausyritys saapuu paikalle porausvaunulla. He poraavat kallioon reiän, johon keruunesteellä täytetty U-mallinen lämmönkeräysputki upotetaan. Reikä porataan pystyyn tai hieman viistoon ja tyypillisesti reikä on 200-400 m syvä. Pintamaan osuus reiästä vuorataan hitsatulla teräsputkella. Joskus keruuputkisto on mahdollista asentaa myös vaakatasoon esimerkiksi pellolle tai vesistöön, mutta nämä vaihtoehdot ovat harvinaisempia. Poraaminen tehdään aina niin, että siitä jää mahdollisimman vähän jälkiä, mutta esimerkiksi nurmikkoa saattaa joutua korjailemaan koneen kulkureitiltä ja porauskohdasta. Ennallistamisen jälkeen maalämpökaivosta ei jää mitään osia tai merkkiä näkyviin maan pinnalle.

Sisätiloissa vanha kattila oheislaitteineen poistetaan ja sen tilalle tuodaan lämpöpumppu, joka yhdistetään talon lämmitysjärjestelmään. Tämä voi tapahtua samaan aikaan kaivon poraamisen kanssa tai kaivon poraamisen jälkeen. Kun kaivo on porattu ja pumppu paikoillaan, yhdistetään pumppu ja keruuputkisto seinän läpi. Sen jälkeen keruuneste pumpataan järjestelmään ja lämpöpumppu kytketään talon sähkökeskukseen. Asentaja tekee vielä loput tarvittavat kytkennät ja testaukset. Volá, kaikki on valmista ja järjestelmän käyttö voidaan aloittaa!

Maalämpöjärjestelmän asennusprosessin kesto vaihtelee kohteiden välillä, mutta yleensä puhutaan parista päivästä. Tästä ajasta lämmityksen tarvitsee olla suljettuna parhaimmillaan vain muutaman tunnin.

Maalämpöjärjestelmä tarvitsee toimiakseen sähköä. Sähkökatkon aikana järjestelmä siis pysähtyy. Kun sähkökatko päättyy, automatiikka ohjaa järjestelmän taas automaattisesti päälle.

Pientalon öljylämmityksen korvaamiseen maalämpöjärjestelmällä voi saada avustusta tai vaihtoehtoisesti tehdä kotitalousvähennyksen ansio- tai pääomatulojen verosta investoinnin työn osuudesta.

Avustusta öljylämmityksestä luopumiseen voi hakea ELY-keskuksesta, energia-avustusta ja korjausavustusta Asumisen rahoitus- ja kehityskeskus ARA:sta ja korotettua kotitalousvähennystä verottajalta. Eri avustusmuodoista saa lisätietoa tukia myöntävien tahojen tai esimerkiksi valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan nettisivuilta.