Rakennuksen energiatehokkuutta tulee aina tarkastella kokonaisuutena, johon kaikki sen eri osat – rakenteet, lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihto ja asukkaiden toiminta – vaikuttavat. Suomen oloissa lämmityslaitteiden ominaisuudet, kunto ja säädöt vaikuttavat energiankulutukseen suuresti.

Lämmitysjärjestelmän vaihto tai uudistaminen tulee ajankohtaiseksi, kun vanha lämmitysjärjestelmä on tulossa tiensä päähän. Maailmantilanteen muutoksista johtunut öljyn ja sähkön hinnan nousu on myös saanut monet pohtimaan keinoja säästää lämmityskuluissa. Ympäristönäkökohtien huomioiminen on saanut monet etsimään ympäristöystävällisempiä lämmitystapoja esimerkiksi vanhan öljylämmityksen tilalle.

Olemassa olevan järjestelmän optimointi, osittainen uusiminen vai kokonainen energiaremontti?

Kodin lämmityksen tehostaminen ei aina automaattisesti tarkoita sitä, että koko järjestelmä pitäisi uusia. Joskus voidaan saavuttaa hyvä ratkaisu esimerkiksi lisäämällä ilmalämpöpumppu tai uusi tulisija olemassa olevan lämmitysmuodon rinnalle. Myös vanhaa olemassa olevaa järjestelmää huoltamalla tai optimoimalla voidaan tehostaa sen toimintaa. Asiantuntijan tekemästä optimoinnista voi olla hyötyä uudemmassakin järjestelmässä: väärät tai puutteelliset säädöt saattavat aiheuttaa suurtakin energiahukkaa.
Jos pääasiallisen lämmitysjärjestelmän uusimiseen päädytään, aina ei ole tarpeen uusia koko järjestelmää. Joissakin tapauksissa voi olla myös järkevää jättää vanha järjestelmä uuden järjestelmän rinnalle tukemaan suurimman lämmitystarpeen kausina. Silloin puhutaan hybridi-ratkaisusta, jossa uusi ja vanha lämmitysjärjestelmä toimivat rinnakkain.

Sopivan lämmitysjärjestelmän valinta

Kun energiaremonttiin on päätetty ryhtyä, on edessä sopivan lämmitysmuodon valinta. Omiin tarpeisiin parhaan ratkaisun löytää miettimällä tarpeitaan, kartoittamalla kiinteistön nykyisen lämmitysenergian tarpeen sekä hankkimalla tietoa eri vaihtoehdoista. Tarjolla on myös erilaisia testejä ja laskureita vertailun avuksi. Esimerkkinä laskureista voisi mainita valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan Pientalon lämmitystapojen vertailulaskurin.

Aina kannattaa myös keskustella asiantuntijan kanssa jo ennen uuden lämmitystavan valintaa. Luotettavimmat neuvot saat luultavasti yrityksestä, joka ei edusta vain yhtä lämmitysmuotoa: maalämpöyrittäjä on varmaankin taipuvainen suosittelemaan maalämpöä ja ilma-vesilämpöjärjestelmiä kauppaava yritys myy sinulle mielellään ilma-vesilämpöjärjestelmän. Objektiivisimmat neuvot ja mielipiteet saat luultavasti yritykseltä, joka sekä huoltaa, korjaa että myy kaikenlaisia järjestelmiä ja ymmärtää niiden heikkoudet ja vahvuudet.

Energiaremonttiin saatavilla olevat tuet

Kun alat suunnittelemaan energiaremonttia kannattaa tutustua huolella tarjolla oleviin avustuksiin. Lämpöpumpun, aurinkopaneelien tai muiden ratkaisujen hankinnassa voi saada tukea tai avustusta jopa useita tuhansia euroja. Eri tukimuotoja on tarjolla useita, mutta on hyvä pitää mielessä, että järjestelmän hankintaan voidaan myöntää vain yhtä avustusta, eli eri avustusmuotoja ei voi käyttää samanaikaisesti.

Kotitalousvähennys on verovähennys, jota voit saada kotiin tai vapaa-ajan asuntoon hankittavan lämpöpumpun tai esimerkiksi aurinkopaneelien asennuksesta. Vähennystä voi hakea vain asennustyön osuudesta, ei laitteen hinnasta. Jos vaihtaa öljylämmityksen ympäristöystävällisempään lämmitysmuotoon vuosina 2022-2027, voi kotitalousvähennyksen saada korotettuna. Lisätietoa kotitalousvähennyksestä saat esimerkiksi Verohallinnon internetsivuilta.

ELY-keskus myöntää avustusta ympärivuotisessa käytössä olevien pientalojen omistajille, jotka luopuvat öljy- tai kaasulämmityksestä. Avustusta voi saada, jos uusi lämmitysjärjestelmä ei käytä fossiilisia polttoaineita. Esimerkiksi jos öljylämmitys poistetaan kokonaan ja korvataan ilma-vesilämmöllä tai maalämmöllä, voi avustusta saada 4 000 €. Tarkempia tietoja avustuksesta, hakemisesta ja myöntämisperusteista löytyy ELY-keskuksen internetsivuilta.

Koska voit hyödyntää vain toisen tukimuodon, kannattaa kannattavimman tukimuodon valintaa miettiä huolella. Valintaan vaikuttavat esimerkiksi mikä on vanha lämmitysjärjestelmäsi, millaiseen kohteeseen uusi järjestelmä tulee, asutko yksin vai puolison kanssa, kuinka paljon laitteisto ja sen asennus maksavat ja suunnitteletko kotiisi muita remontteja lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi maalämpöpumpun hankinnassa asennustyön osuus on suuri, jolloin öljylämmityksestä luovuttaessa puolisoiden hakema korotettu kotitalousvähennys on erittäin kannattava vaihtoehto. Jos taas olet vaihtamassa öljylämmityksestä ilma-vesilämpöpumppuun, on asennustyön osuus remontista pienempi, jolloin ELY-keskuksen 4000 € tuki kannattavampi. Myös silloin, jos olet teettänyt kotona tai vapaa-ajan asunnolla muuta kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä energiaremontin lisäksi, on ELY-keskuksen tuki kannattava. Asiantuntevalta myyjältä saat tarvittaessa vinkkejä kannattavimman tukimuodon valintaan.

Lämmittävä ilmalämpöpumppu on oiva keino pienentää lämmityslaskua. Ilmalämpöpumppu käyttää lämmön tuottamiseen ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa ja mitä kylmempää ulkoilma on, sitä alhaisemmaksi laitteen hyötysuhde laskee. Talvella parhaiten toimii ilmalämpöpumppu, jonka hyötysuhde ja teho säilyvät hyvinä myös kovilla pakkasilla.

Sulatustoimintoja on monenlaisia

Laitteen optimaalisen toiminnan kannalta on olennainen ero siinä, käytetäänkö laitetta lämpimässä Etelä-Euroopan tai Aasian maassa vai Pohjolan kylmässä talvessa. Kaikki markkinoilla olevat ilmalämpöpumput eivät ole tarkoitettu toimimaan kovilla pakkasilla. Ilmalämpöpumpun ostoa harkitsevan kannattaa olla tarkkana, ettei tule hankkineeksi laitetta, joka ei sitten toimikaan silloin kun lämmitykselle olisi suurin tarve.

Normaalissa käytössä ilmalämpöpumpun ulkoyksikköön kertyy kuuraa, joka täytyy sulattaa tietyin väliajoin tehokkaan toiminnan takaamiseksi. Erityisesti kylmällä säällä jäänmuodostus voi olla runsastakin. Vaikka ilmalämpöpumpussa kerrottaisiinkin olevan sulatustoiminto, ei se vielä takaa laiteen toimimista kovilla pakkasilla. Myös sulatustoimintoja on nimittäin monenlaisia. Laadukkaammissa meidän pohjoisiin oloihimme suunnitelluissa ilmalämpöpumpuissa on kehittynyt sulatustekniikka, joka tunnistaa ulkoyksikön sulatustarpeen silloin kun sen lämmönsiirtokyky heikentyy ja laite siirtyy sulatustoiminnolle automaattisesti. Laitteisto osaa myös seurata sulatusprosessia ja siirtyy takaisin normaalitoimintaan heti kun kenno on sulanut riittävästi. Yksinkertaisimmissa sulatustoiminnoissa sulatusjakson ajankohta ja pituus ovat ennalta määritettyjä, jolloin oikea-aikaisesta ja loppuun saakka tapahtuneesta sulatuksesta ei ole takeita. Usein näin on halvempien ja Etelä-Euroopasta tai kauempaa tuotujen ilmalämpöpumppujen kohdalla.

Vältä automaattitoimintojen käyttöä talvella

Tutustu ilmalämpöpumppusi toimintoihin ja vältä ilmalämpöpumpun automaattitoimintojen käyttöä talvella. Esimerkiksi jos laite on asetettu automaattitoiminnolle ylläpitämään tiettyä huonelämpötilaa ja lämmität sen läheisyydessä olevaa tulisijaa, saattaa laite automaattiasetuksella ollessaan ”aistia” lämmön ja alkaa virheellisesti viilentämään. Ratkaisuna on laitteen säätäminen manuaalisesti vain lämmittämään tai erilisen takkatoiminnon käyttäminen. Takkatoiminto on useissa uusimmissa ilmalämpöpumppumalleissa oleva toiminto, jonka avulla takan lämmittämä ilma saadaan tehokkaasti jaettua ympäri tilaa.

Pitääkö ilmalämpöpumppu sulkea kovilla pakkasilla?

Netissä törmää yhä neuvoon, jonka mukaan ilmalämpöpumppu pitää sulkea kovilla pakkasilla. Neuvo saattaakin pitää paikkaansa, jos ilmalämpöpumppusi on vanha tai sitä ei ole tarkoitettu Pohjolan oloihin. Ilmalämpöpumpun ostajan kannattaakin olla tarkkana, että valitsee pumpun, joka on suunniteltu toimimaan myös kovilla pakkasilla. Tällöin laitteen hyötysuhde pysyy hyvänä kovillakin pakkasilla ja siinä on riittävät sulatustoiminnot toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Kun laite on tarkoitettu toimimaan Pohjolassa, ei sitä ole tarvetta sammuttaa edes paukkupakkasilla.

Ilmalämpöpumppu, Suomen talvi ja viileä tila

Ilmalämpöpumpun hankkiminen autotallin, varaston tai muun viileän tilan lämmönlähteeksi on usein hyvä ratkaisu, kunhan muistaa, että laite tarvitsee lämmittäessä ulkoyksikköön muodostuvan jään sulatukseen aina lämpöenergiaa sisältä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ilmalämpöpumppua ei voi käyttää pitämään tilaa esimerkiksi +2 °C lämmössä. Kun pumppu lämmittää, syntyy ulkoyksikköön aina huurua, joka kovalla pakkasella jäätyy. Jotta laite saa tämän jään sulatettua, täytyy siihen tarvittava lämpöenergia olla otettavissa sisäilmasta. Jos sisäilma on vain +2 °C, ei tarvittavaa lämpöenergiaa ole saatavilla ja sulatus ei siis onnistu. Tällöin ulkoyksikkö jäätyy koko ajan enemmän ja enemmän, ja pahimmassa tapauksessa kertyvä jää saattaa estää laitteen toiminnan kokonaan. Umpijäisen laitteen sulattaminen voikin sitten olla hyvinkin kimuranttia. Mutta tuleehan se kevät sieltä taas aikanaan!
Kokonaan viileään tilaan voi tulla mieleen valita markkinoiden halvin laite, ja ehkä jopa tilata se superhalvalla jostain muualta kuin Suomesta. Koska ”eihän siinä paljoa pumpulta vaadita, että varasto pidetään juuri ja juuri plussan puolella”! Tässä mennään kuitenkin metsään, sillä edellä kuvatun takia ilmalämpöpumpun teho ja sulatusautomatiikan älykkyys punnitaan juurikin pidettäessä yllä alhaisia lämpötiloja kovilla pakkasilla.

Sama asia kannattaa muistaa, kun ilmalämpöpumppu on asennettu esimerkiksi mökille sillä ajatuksella, että suurimman osan ajasta mökillä ylläpidetään matalaa ylläpitolämpötilaa, joka sitten nostetaan asuinlämpötilaksi etäohjauksella ennen mökille saapumista. Jos ylläpitolämpötila on asetettu liian alhaiseksi tai ilmalämpöpumppu ei vastaa tarvetta, ei sisällä oleva lämpötila riitäkään sulattamaan ulkoyksikön höyrystintä ja mökki onkin kylmillään sinne mentäessä.

Jään sulattaminen ulkoyksiköstä

Kosteassa ja kylmässä säässä tai virheellisen pumppuvalinnan seurauksena ulkoyksikön kennoon ja pohjaan voi kertyä paljonkin jäätä. Jos jäätä on huomattavan paljon eikä laitteen oma sulatusteho riitä sitä sulattamaan, voi laitteen sammuttaa ja kokeilla jään sulattamista lämpimällä vedellä. Kertyvää jäätä ei saa hakata pois tai poistaa muutenkaan mekaanisesti. Kuumailmapuhallin ei ole turvallinen tapa jään sulattamiseen.

Ilmalämpöpumpun säännöllinen ja oikein tehty huolto edistää kodin yleistä viihtyvyyttä, pidentää laitteen käyttöikää, pienentää energiankulutusta sekä parantaa laitteen käyttövarmuutta ja -turvallisuutta. Ilmalämpöpumppu olisi hyvä huoltaa käytöstä riippuen parin vuoden välein.

Ilmalämpöpumpun osat ja toiminta

Ilmalämpöpumppu (ILP) koostuu ulkoyksiköstä ja yhdestä tai useammasta sisäyksiköstä. Ulkoyksikön osia ovat kompressori, kylmäprosessin ohjauslaitteet, lämmönsiirtokenno, lämpötila-anturit, puhallinsiipi moottoreineen sekä näiden ohjaamiseen tarvittava elektroniikka. Sisäyksikössä on myös lämmönsiirtokenno, moottoroitu puhallinsiipi ja ohjauselektroniikkaa. Lisäksi sisäyksikössä voi olla erilaisia suodattimia sisäilman suodattamiseen ja ilmanohjaimet puhallusilman suuntaamiseen. Ulko- ja sisäyksikön välillä kulkee kylmäaineputki ja kaapelointi.

Kun laitetta käytetään lämmityskäytössä, ulkoyksikkö kierrättää ulkoilmaa lävitseen ja jäähdyttää sen. Lämpö otetaan talteen ja siirretään kompressorin avulla sisäyksikköön. Sisäyksikkö luovuttaa lämmön huoneilmaan. Ilmalämpöpumpuilla voidaan myös viilentää sisäilmaa kesäisin, jolloin laite toimii päinvastoin: sisäilma viilenee, kun sisäyksikön puhallin kierrättää sitä viilentyneen kennon lävitse. Sisäyksikkö siis kerää lämpöä sisältä ja se siirtyy ulkoyksikön kautta ulos.

Itse vai ammattilaisen toimesta?

Vastuullinen asentaja antaa aina ilmalämpöpumpun asennuksen yhteydessä asiakkaalle käytönopastuksen, jossa käydään läpi laitteen peruskäyttö sekä itse tehtävät puhdistustoimenpiteet. Laitteen mukana tulevasta ohjekirjasta voi myös tarkistaa huoltotoimet, jotka voi – ja jotka tulisi – jokaisen tehdä itse. Ohjekirjassa annettuja ohjeita tulee aina noudattaa. Pääperiaatteena voidaan kuitenkin pitää, että jokainen voi itse tehdä itse suodatinten puhdistuksen ja vaihdon sekä lamellien puhdistuksen (pesu tai imurointi mallista riippuen), mutta varsinainen huolto on teetettävä ammattilaisella.

Ilmalämpöpumppu on kylmälaite, jonka asennus ja huolto ovat luvanvaraista toimintaa ja vaativat tarvittavat pätevyydet. Riittävät kylmäalan toimintaoikeudet ja sähkötöihin tarvittavat urakointioikeudet voi tarkistaa Tukesin toiminnanharjoittajia koskevasta rekisteristä.

Itse tehtävät huoltotoimenpiteet: suodatinten ja lamellien puhdistaminen

Ilmalämpöpumppu kierrättää sisäilmaa ja samalla se puhdistaa sekä tarpeen mukaan jäähdyttää tai lämmittää sitä. Kun ilma kulkee pumpun läpi, ilmassa olevaa pölyä ja epäpuhtauksia kerääntyy pumppuun ja sen suodattimiin. Jotta laitteen suorituskyky pysyy yllä, on suodattimien säännöllinen puhdistaminen tärkeää. Sopiva suodatinten puhdistusväli on yleensä n. kuukausi. Laitteen sijainnilla ja käyttöasteella on kuitenkin suuri merkitys suodattimeen kertyvän lian määrään: jos ilmalämpöpumppu sijaitsee esimerkiksi lähellä paikkaa, jossa laitetaan ruokaa, kertyy suodattimeen ruuanlaitossa syntyvää likaa ja rasvaa aivan eri tahtiin kuin vaikkapa pumppuun, joka on asennettu vain vähäisellä käytöllä olevaan tilaan. Sopiva puhdistus- ja vaihtoväli löytyy tarkkailemalla oman laitteen suodattimia ja toimintaa.

Omatoimiseen huoltoon kuuluu useimmiten myös sisäyksikön lamellien puhdistaminen. Näiden ”siivekkeiden” kautta ilma puhalletaan sisään ja niihin kertyy ajan mittaan pölyä ja likaa. Joissakin ilmalämpöpumpuissa lamellit ovat irrotettavat ja pestävät, toisissa taas kiinteät, jolloin ne puhdistetaan imuroimalla tai pyyhkimällä.

Jos käytät laitettasi jäähdyttämiseen, muista tarkkailla, että kondenssiveden poistoletku ei pääse tukkeutumaan. Tarkista myös ulkoyksikkö säännöllisesti ja poista tarvittaessa siihen kertyneet lehdet ja roskat.

Laitteen omatoimiseen huoltoon ja puhdistukseen liittyvät ohjeet löytyvät laitteen ohjekirjasta, ja niihin tulee aina tutustua ennen toimeen ryhtymistä.

Milloin ilmalämpöpumppu tulisi huoltaa ammattilaisen toimesta?

Ilmalämpöpumppu olisi hyvä huoltaa käytöstä riippuen noin parin vuoden välein. Joissakin lähteissä suositellaan jäähdytykseen käytettävän ilmalämpöpumpun huoltamista jopa joka vuosi. Huoltotarpeeseen vaikuttavat mm. ilmalämpöpumpun käyttöaste, sijainti ja puhtaanapito huoltojen välillä. Huolto tulisi tilata myös, jos huomaat muutoksia esimerkiksi pumpun äänessä tai sen kyvyssä lämmittää, viilentää, puhaltaa tai suodattaa ilmaa.

Perushuollon sisältö voi vaihdella palveluntarjoajan mukaan. Tutustu siis huollon sisältöön ennen tilaamista. Perushuoltoon tulisi sisältyä visuaalisen tarkistuksen lisäksi ainakin laitteen eri osien puhdistus imuroimalla, pyyhkimällä tai pesemällä, toiminnallinen tarkastus, sähköistysten kunnon silmämääräinen tarkistus sekä kylmälaitteen toiminnan tarkastaminen. Kylmäaineen lisäys ei sisälly perushuoltoon, sillä kylmäainekierto on suljettu kierto ja laitteen toimiessa normaalisti kylämainetta ei pääse poistumaan. Jos kylmäainetta kuitenkin puuttuu, on poistumisen syy aina etsittävä ja korjattava ennen aineen lisäämistä. Korjaustoimenpiteet, varaosat tai laitteen purkamista edellyttävien osien puhdistus eivät yleensä sisälly perushuollon hintaan, mutta ammattitaitoiselta huollon tekijältä ne ovat saatavilla lisämaksusta huollon yhteydessä.

Ilmalämpöpumppu on oiva valinta kodin tai kiinteistön lämmittämiseen ja viilentämiseen. Pumppuja on kuitenkin monenlaisia, ja oikean pumpun valintaan kannattaa panostaa.

Ilmalämpöpumppuja moneen tarpeeseen

Ilmalämpöpumput voidaan jaotella karkeasti kahteen eri kategoriaan: jäähdyttäviin ilmalämpöpumppuihin sekä pumppuihin, jotka sekä jäähdyttävät että lämmittävät.

Pelkästään jäähdyttävät pumput ovat usein edullisempia, koska niistä on jätetty pois talvella sulatukseen tarvittavaa tekniikkaa.

Kaikki lämmittävät pumput myös jäähdyttävät. Nämä pumput voidaan jakaa edelleen karkeasti neljään ryhmään hinnan ja toimintojen perusteella:

1) Lämpimiin maihin tarkoitetut pumput. Lämpimien maiden versioissa ei ole panostettu sulatukseen, mistä on usein seurauksena hankaluksia Pohjolan kylmissä oloissa. Solves myy ja toimittaa vain Pohjolan oloihin tarkoitettuja laitteita.

2) Halvat perusmallit. Tämän ryhmän pumpuissa tehokkuus on hyvä ja ne toimivat myös Pohjolan oloissa. Ei lisävarusteita tai -ominaisuuksia.

3) Keskihintaiset mallit. Yleensä tehokkuuteen jo panostettu. Toimivat hyvin Pohjolassa, mutta ei lisäominaisuuksia.

4) Kalliimmat mallit. Tehokkuus on yleensä luokkansa kärkeä. Tämän ryhmän pumput toimivat Pohjolan oloissa. Lisäksi niissä on ilmansuodatustoimintoja, viikkokelloja, automaattisia lämmönlähteen tunnistuksia ja takkatoimintoja. Myös puhallus on usein paremmin hallittavissa kuin edellisten luokkien malleissa. Useat laitteet ovat myös. Monilla valmistajilla on myös nk. ”lippulaiva-malleja”, joissa on erinomainen tehokkuus ja uusimmat lisäominaisuudet.

Seinämalli, lattiamalli vai kattokasetti?

Ilmalämpöpumppu koostuu aina sisä- ja ulkoyksiköstä. Tiesitkö, että normaalien seinämallien lisäksi ilmalämpöpumpun sisäyksiköitä saa myös lattiamallisena ja kattokasettina? Lattiamallinen sisäyksikkö tulee lattianrajaan kuten normaali lämmityspatteri. Tämä voi olla hyvä ratkaisu esimerkiksi perinteisen rintamamiestalon yläkerrassa, jossa seinätilaa on usein vain vähän. Kattokasetti taas asennetaan nimensä mukaisesti kattoon. Lisäksi markkinoilta löytyy matalia malleja, jotka soveltuvat esimerkiksi matalaan tilaan ikkunan tai oven päälle.

Joskus on tarvetta useammalle ilmalämpöpumpulle. Tällöin kokonaan erillisten ilmalämpöpumppujen sijaan on mahdollista valita multisplit-ilmalämpöpumppu, joka koostuu yhdestä ulkoyksiköstä ja kahdesta tai useammasta sisäyksiköstä. Sisäyksiköt voivat olla valinnan mukaan joko seinä-, lattia- tai kattomalleja.

Ilmalämpöpumpun valitsemisessa ja asentamisessa autotalliin, varastoon tai muuhun viileään tilaan on omat haasteensa. Ilmalämpöpumpun toiminnasta ja valinnasta viileään tilaan voit lukea lisää täältä.

Asennuspaikan valinta

Asennuspaikan suhteen vaihtoehtoja on monia, mutta monesti yksinkertainen ratkaisu on paras. Ilmalämpöpumpun sisäyksikköä ei kannata asentaa makuuhuoneeseen, sohvan yläpuolelle tai muuhun paikkaan, jossa oleskellaan jatkuvasti. Pumppu kannattaa asentaa mieluummin suureen kuin pieneen tilaa, jotta se kierrättää mahdollisimman suurta ilmamassaa. Keskeiseltä paikalta lämmitetty tai jäähdytetty ilma pääsee jakaantumaan koko huoneistoon. Jos talossa on takka, ilmalämpöpumppu kannattaa asentaa paikkaan, jossa saadaan hyödynnettyä takan tuoma lämpö kierrättämällä takan lämmittämää ilmaa. Toisaalta, jos lämmität takkaa usein, saattaa ilmalämpöpumppu toimia ison osan ajasta ”vain puhaltimena”. Onko toinen pää talostasi samaan aikaan liian kylmä ja ilmalämpöpumppu olisikin järkevämpää asentaa sinne?

Sisäyksikön paikan valinta suhteessa ulkoyksikön sijaintiin on ratkaiseva asia. Vaikka sisällä olisi ideaali paikka sisäyksikölle, on syytä miettiä myös, miten tarvittavat vedot sisäyksiköltä ulos saadaan toteutettua. Kylmäaineputket ulko- ja sisäyksikön välillä tulisi saada vedettyä mahdollisimman huomaamattomasti, mielellään jopa piilossa. Sisäyksikössä muodostuva kondenssivesi taas täytyy saada johdettua laskulla ulos tai erikoistilanteessa esimerkiksi vessan kaivoon vesilukon yläpuolelle. Monesti pitkällä tähtäimellä toimivin asennus saadaan, kun ilmalämpöpumppu sijoitetaan ulkoseinälle. Tällöin ulko- ja sisäyksikkö sijaitsevat suurin piirtein samalla kohdalla seinän eri puolilla. Tämä tulee usein myös asiakkaalle halvimmaksi ratkaisuksi.

Sisäyksikön paikan valinnassa tulee huomioida, että sisäyksikön päälle olisi hyvä jäädä 10 cm (tai minimissään ainakin 5 cm) tyhjää tilaa. Yleensä sisäyksiköt ovat noin 100 cm leveitä ja 30 cm korkeita, mutta saatavilla on myös n. 25 cm korkeita malleja. Jos siis mietit sisäyksikön asentamista esimerkiksi oven päälle, tarkista mittaamalla kuinka paljon tilaa oven päällä on. Sen perustella selviää mikä pumppu siihen sopii, vai onko ehkä mietittävä toista asennuspaikkaa tai lattiamallia.

Ulkoyksikkö taas pärjää melkein missä tahansa, kunhan puhallusta ei estetä niin, että välittömästi vastassa on seinä tai muu este. Usein kysytään, tarvitseeko ulkoyksikkö kattoa tai koppia ympärilleen. Vastauksemme on, että ei tarvitse. Ulkoyksikkö on tarkoitettu ulos ja tehty kestämään myös Pohjolan olosuhteet ilman suojarakenteita. Jos haluaa ulkoyksikön sulautuvan paremmin talon julkisivuun, on saatavilla puisia ja metallisia koteloita, mutta laitteen toiminnan kannalta ne eivät ole tarpeen.

Estetiikka sisäyksikön ja asennuspaikan valinnassa

Estetiikka ja asennuksen jälki voivat myös olla suuressa roolissa pumpun hankintaa ja asennuspaikkaa mietittäessä. Ilmalämpöpumppujen ulkonäössä on koko ajan enemmän valinnan varaa. Jo nyt markkinoilla on kantikkaita, suorakulmaisia, mustia, valkoisia, punaisia ja ties mitä vaihtoehtoja. Jos jokin muoto tai väri miellyttää omaa silmää muita enemmän, valitse rohkeasti se, jos asia on sinulle tärkeä. Yksikään pumppumalli ei ole niin huono, ettei sitä kannattaisi hankkia, sillä säästöä ja lisää asumismukavuutta saa pumpulla kuin pumpulla.

Myös asennuspaikkaa valitessa kannattaa luottaa omaan mielipiteeseen. Jos teknisiä esteitä ei ole, kannattaa miettiä mikä asennuskohta miellyttää omaa silmää eniten: ylös, alas, nurkkaan vai keskelle. Toisaalta asennuspaikkaa ei kannata stressata niin millilleen. Vaikka tilaa ja valinnanvaraa olisi paljon, ei asennuspaikan vaihtaminen metrin sinne tai tänne useinkaan maksa vaivaa tai tee asennuksesta parempaa. Kunhan paikka vain on pumpun toiminnan ja käytön kannalta sopiva. Jos esteettisiä rajoitteita ei huomioida, jokaisesta talosta löytyy aina toimiva paikka ilmalämpöpumpulle. Siistin ja ammattitaidolla tehdyn asennustyön jäljen merkitystä lopputulokseen ei tule myöskään unohtaa.

Aurinkopaneelit ja aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät kovaa vauhtia. Aurinkosähkö on uusiutuvaa, luonnon omaa energiaa. Se on puhdas energiamuoto, jonka tuottaminen on alkuinvestoinnin jälkeen ilmaista.

Hankkisinko oman aurinkosähköjärjestelmän?

Aurinkosähköjärjestelmä on kannattava investointi. Järjestelmän toiminta-aika on jopa kymmeniä vuosia ja yhden vuoden aikana järjestelmä voi tuottaa jopa 5–15 prosenttia järjestelmään investoidusta summasta. Pientalossa aurinkosähköjärjestelmä voi maksaa itsensä takaisin jopa kolme kertaa elinkaarensa aikana.

Viimeaikoina tapahtunut maailmantilanteen muutos ja siitä seurannut muutos energiamarkkinaan ja sähkön hintaan ei näkemyksemme mukaan ainakaan vähennä aurinkosähkön tuottamisen kiinnostavuutta. Uskomme, että tilanne tulee pysymään samana tai jopa paranemaan tuottajan näkökulmasta. Nopeaa ratkaisua sähköpulaan ei ole näkyvissä, jolloin pientuottajien asema ja merkitys korostuu. Sähkön tuottaminen siellä missä sitä kulutetaan, tulee aina vain
perustellummaksi.

Millainen järjestelmä olisi minulle sopiva?

Ennen aurinkosähkön hankintaa kannattaa miettiä omia tarpeita sekä aurinkosähkön soveltuvuutta omaan käyttöön. Netti on pullollaan neuvoja ja vinkkejä järjestelmän hankkimiseen ja mitoittamiseen, mutta mitään virallista sääntöä tai laskentakaavaa järjestelmän valintaan tai koon määrittämiseen ei ole. Järjestelmän kannattavuus ja mitoitus riippuu tarpeistasi, arvoistasi sekä summasta, jonka olet valmis järjestelmään sijoittamaan.

Vielä jokin aika sitten oli vallalla ajatus, jonka mukaan järjestelmän koko kannatti mitoittaa selvittämällä oma kulutus ja jakaa se jollakin etukäteen määritetyllä vakiolla. Tälle ajatukselle on kuitenkin vaikea löytää mitään perustetta, varsinkaan vallitsevassa sähkömarkkinan tilanteessa, jossa sähkön tuottaminen ja myyminen on hyvinkin kannattavaa. Asiaan vaikuttaa myös 1.1.2023 valtioneuvoston asetuksella pakolliseksi tullut tuntinetotus*. Tyypillisesti olemme asentaneet pientaloihin 5-7 kW suuruisia järjestelmiä. Etukäteen kannattaa siis miettiä millaisen summan haluaa aurinkopaneeleihin sijoittaa: mitä suuremman summan sijoittaa, sitä suuremman järjestelmän saa ja sitä enemmän sähköä – ja sitä myötä säästöä sähkölaskussa ja tuottoa pääomalle – järjestelmä tuottaa.

Jos sinulla on suunnitelmissa asuntosi myynti lähivuosina, on aurinkosähköjärjestelmällä myös todennäköisesti positiivinen vaikutus kotisi arvoon ja kiinnostavuuteen.

Aurinkopaneeli, aurinkokenno, invertteri ja kiinnitysjärjestelmä? – Muutama sananen aurinkosähköjärjestelmän osista ja toiminnasta

Aurinkopaneeli (josta aikaisemmin käytettiin paljon myös nimitystä aurinkokenno), on laite, joka kerää auringonvaloa ja muuntaa sen sähkövirraksi. Aurinkopaneelit ovat osa aurinkosähköjärjestelmää, jonka muita osia ovat kiinnitysjärjestelmä, jolla paneelit kiinnitetään esimerkiksi katolle sekä invertteri eli vaihtosuuntaaja, joka muuttaa paneelien tuottaman sähkön hyödynnettävään muotoon. Jos aurinkosähköjärjestelmä on nk. Off Grid -järjestelmä eli se ei ole kytketty yleiseen sähköverkkoon, järjestelmään kuuluu myös akusto, johon sähköä tuotetaan varastoon odottamaan omaa käyttöä. Jos järjestelmä on kytketty sähköverkkoon (eli On Grid – järjestelmä), ylituotettua sähköä ei välttämättä varastoida, vaan se myydään automaattisesti sähköverkkoyhtiölle. Myös On Grid -järjestelmiin voidaan liittää akusto, mutta ne ovat tällä hetkellä arvokkaita. Aurinkosähköjärjestelmän kytkemisestä sähköverkkoon tehdään ilmoitus verkkoyhtiöön ja myytävästä sähköstä sopimus sähköyhtiön kanssa. Kun tilaat aurinkosähköjärjestelmän Solvesilta, me hoidamme aina ilmoituksen tekemisen verkkoyhtiölle. Asiakkaan tehtäväksi jää vain sähkösopimuksen päivittäminen oman sähköyhtiön kanssa.

Mihin ja miten paneelit kannattaa asentaa?

Jotta paneelit tuottavat sähköä mahdollisimman paljon ja tehokkaasti, on niiden oikeaan sijoittamiseen kiinnitettävä huomiota. Paneelit voidaan asentaa katolle, seinälle tai maahan telineisiin. Paneelien tulee vastaanottaa mahdollisimman paljon päivänvaloa, minkä takia niitä ei tulisi sijoittaa varjostavien rakennusten tai puiden läheisyyteen. Myös ilmansuunnalla on väliä: vuoden mittaan paneelit tuottavat eniten sähköä, kun ne osoittavat etelään 30—40 asteen kulmassa. Myös kaakko ja lounas ovat hyviä ilmansuuntia aurinkopaneeleille eivätkä itä ja länsikään ole poissuljettuja. Aurinkosähköjärjestelmän sijoituksen vaikutusta järjestelmän tuotantoon on tutkittu tarkasti ja asiantuntevalta myyjältä tulee löytyä osaamista eri asennusvaihtoehtojen vertailuun perusteluineen.

Yleisin ja edullisin asennustapa on asentaa aurinkopaneelit rakennuksen katolle lappeen suuntaisesti

Yleisin ja edullisin asennustapa on asentaa aurinkopaneelit rakennuksen katolle lappeen suuntaisesti. Tämä asennustapa ei vaadi rakennus- tai toimenpidelupaa, kun taas muita asennusvaihtoehtoja miettiessä kannattaa tarkistaa omasta kunnasta senhetkinen käytäntö asian suhteen. Suunnitteluvaiheessa on hyvä miettiä, onko katolla esimerkiksi ilmanvaihtohormeja tai muita esteitä, jotka vaikuttavat käytettävissä olevaan kattopinta-alaan. Myös katon kunto on syytä huomioida, sillä aurinkosähköjärjestelmän käyttöikä on kymmeniä vuosia. Mielestämme katon kuntoa ei kannata kuitenkaan korostaa tarpeettomasti, sillä ammattitaidolla asennettu järjestelmä on purettavissa ja uudelleenasennettavissa esim. kattoremontin jälkeen.

Kuka saa asentaa?

Sähköasennukset ovat aina luvanvaraisia töitä ja aurinkosähköjärjestelmän asennus on aina tehtävä ammattilaisen toimesta. Viime aikoina on uutisoitu aurinkosähköjärjestelmien riskeistä. Suurimpia riskejä ovat aurinkopaneelin tyyppi ja luotettavuus, korkeajännitteisten tasavirtakaapeleiden asianmukainen suojaus sekä invertterin asennuspaikka ja -tapa. Näistä asioista ei pitäisi tinkiä senttiäkään ja asentajalta tulisi aina saada vastaus näiden riskien huomioimista koskeviin kysymyksiin. Asennuksen valmistuttua asentajan tulee myös toimittaa kirjallinen raportti asennuksesta. Oikein asennettu aurinkosähköjärjestelmä on turvallinen. Asiakkaan kannalta on viisasta hankkia järjestelmä ja asennus samalta yritykseltä. Kun järjestelmän suunnittelee, myy ja asentaa yksi ja sama yritys, saat parasta mahdollista palvelua, tiedät aina keneen olla yhteydessä ja mahdollisten ongelmatilanteiden selvittäminen sujuu mutkattomasti yhden toimijan kanssa. Halutessasi Solves toimittaa aurinkosähköjärjestelmät toimintavalmiina avaimet käteen -periaatteella. Kun asennamme järjestelmän, annamme aina myös opastusta järjestelmän käyttöönottoon ja ylläpitoon sekä asianmukaiset dokumentit.

Vaatiiko aurinkosähköjärjestelmä huoltoa?

Normaalitilanteessa ei vaadi. Asennuksen jälkeen aurinkopaneelit tuottavat sinulle sähköä ilman, että sinun tarvitsee tehdä itse mitään. Voit seurata järjestelmän toimintaa ja sen tuottaman sähkön määrää invertteristä tai yhä useammin myös erilaisilla sovelluksilla. Aurinkopaneelit eivät vaadi juurikaan huoltoa. Yleensä sade ja tuuli pitävät paneelien pinnan puhtaana, mutta jos paneeleiden päälle kertyy paljon pölyä tai lehtiä, voi ne poistaa esimerkiksi vesiruiskulla tai pehmeällä harjalla. Lunta ja jäätä ei useimmiten kannata poistaa paneeleiden päältä, etteivät paneelit vahingoitu tai naarmuunnu. Kuten muunkin katonhoidon suhteen, kannattaa tilannetta kuitenkin tarkkailla ja jos lunta on hurjat määrät voi sen poistaminen olla tarpeellista. Kun kevät koittaa ja aurinko alkaa taas paistaa, sulattaa se lumen nopeasti pois tummien paneelien pinnoilta.

* Tuntinetotus on tapa hyvittää aurinkovoimalan tuotantoa sähkölaskulla. Tuntinetotuksessa tarkastellaan
talon aurinkopaneelien sähköverkkoon tuottamaa sähköä ja talon sähköverkosta ottamaa sähköä nettona
tunnin aikajaksoissa. Tunnin aikana tuotettu sähkö vähennetään tunnin aikana kulutetusta sähköstä ja vain
näiden erotus siirtyy sähkölaskulle.